Muusikot

Marit Hætta Øverli: laulu
André Ferrari: lyömäsoittimet
Fredrik Gille: lyömäsoittimet
Mikael Nilsson: lyömäsoittimet
Andreas Fliflet: laulu, basso ja saha
Bjørg Ludvigsen Furnes: vieraileva laulaja RV 970

Laulut

1. Inger Ánná (Inger Anne Sara Gaup)
2. Biera Máhtte (Per Mathis Skum)
3. Sielloabbá (Nils Peder Sara/ Karen Anne Buljo)
4. Daja Juiodá (Andreas Fliflet/Isak Samuel Hætta)
5. Muitun Arvii (Andreas Fliflet)
6. Go Sevnnjoda (Andreas Fliflet/Paulus Utsi)
7. Ole Gabriel (Marit Hætta Øverli)
8. Tollevika (Andreas Fliflet)
9. RV 970 (Andreas Fliflet)
10. Indiánaoabbá (Marit Hætta Øverli/Karen Anne Buljo)
11. Ruovgga Jievja (Ellen Marit Dunfjeld)

  Musiikin sovitukset ja tuotanto: Andreas Fliflet

1. Inger Ánná Gaup on poronomistaja Masin kylästä ja voimakas persoona. Tietojemme mukaan, Herra Ferrari soittaa pandeiro-soolon herra Gillen tablojen löytäessä tiensä tälle levyn raidalle. Herra Fliflet huomasi eräiden tupaantuliaisten jälkeen - joissa oli nautittu eräitä skottilaisia virvokkeita - että nyt olisi hyvä aika lisätä matalia ääniä joukkoon. Studion naapuri sattui käynnistämään ruohonleikkurinsa juuri sopivalla hetkellä ja sopivalta korkeudelta as-duurissa, joten sitten vain avattiin ikkuna ja painettiin "record"-nappia. Ruohonleikkurin valmistaja tuntematon.
   
   
2. Per Mathis asuu pohjoisnorjalaisella Senjan saarella ja hän on tunnettu maisemallisista ja dramaattisista topografioistaan. He on menestyksekäs poronomistaja ja tämä joiku kuvaa häntä. F. G. säestää. Hänen instrumenttinsa tässä (joidenkin tuottajan puolelta tehtyjen taivuttelujen jälkeen) on puolen litran limsapullo, jonka valmistaja on häikäilemätön monikansallinen yritys.
   
   
3. Sielloabbá on arktinen versio "Soul Sisteristä". Herra N. haukkuu (avustavana haukkujana herra Fliflet), herra Gille soittaa kehärumpua ja pyörittää nopeasti päänsä yläpuolella potentiaalista tappoasetta, joka on viritetty jouseen aiheuttaen näin parissa kohtaa moottorin kaltaisen äänen.
   
   
4. Daja Juiodá sanat on kirjoittanut Isak Samuel Hætta, Issat Sammol, joka asuu Kautokeinossa Norjassa. Melun aiheuttaa Andreas Fliflet inspiraationaan mongolialainen kappale "Altai", jonka hän kuuli Kaustisen kansanmusiikki-festivaaleilla vuonna 1995. Lyömäsoitinsoolo on Mikael Nilssonin ainoa djembe-soolo tällä levyllä. Tämä laulu valittiin edustamaan Finnmarkin lääniä kansallisessa kilpailussa, jota isännöi Norjan yleisradio tarkoituksenaan löytää laulu vuodelle 2000. Jotenkin kävi kuitenkin niin, ettei se voittanut kansallista loppukilpailua.
   
   
5. Muitun Arvii: lyömäsoittaja Arve Nilsen joikui meille ensimmäisen kerran vuoden 1997 Yhdysvaltojen konserteissa. Viikko paluumme jälkeen hän kuoli auto-onnettomudessa matkallaan uuteen työpaikkaan, joka hänellä oli ollut vasta kolme päivää; onnettomuudesta selvisi nuori vaimo. Tämä kappale on omistettu Arvelle ja hänen perheelleen kunnianosoituksena.
   
   
6. Tollevika syntyi eräänä unettomana yönä vähemmän loistokkaassa nelivetoisessa autossa Altan kunnan Tollevika Bayssä hellien aaltojen hyväillessä kivirantaa ja jänisten hyppiessä ohitse. Tai ehkä se jänis olikin ratin takana.
   
   
7. Go Sevnnjoda on kuuluisan saamelaisen runoilijan Paulus Utsin runo. Se on samalla myös ehkä vähemmän kuuluisan muusikon Andreas Flifletin äänimaailmaa. Sanat heijastelevat tietynlaista melankolista tunnetta, jota voi tuntea rakkaan ollessa kaukana ja hämärän muuttuessa pimeäksi. Herrat Ferrari, Gille ja Nilsson jakavat savipata/rumpu/tamburiini-vastuun. Herra Gille dubbaa päälle puolentoista litran limsapullolla, jonka on valmistanut sumeilematon monikansallinen yhtiö.
   
   
8. Ole Gabrielon Marit Hætta Øverlin poika, jolle hän on tämän joiun tehnyt. Ole Gabriel on aktiivinen poika ja hän pitää teknomusiikista. Meillä kun ei ollut tarvittavia välineitä musiikin ohjelmointiin, herra Gillen täytyi yrittää jäljitellä rumpulaatikoita omalla äänellään. Koska kappale oli niin pitkä, hänen piti vetäistä henkeä muutamassa kohtaa. Noissa kohdissa meidän täytyi kelata nauhaa hieman taaksepäin ja antaa hänen jatkaa siitä, missä ilma oli loppunut.
   
   
9. RV 970 (Kantatie 970) on tie, joka johtaa Karasjoen eteläpuolelta Suomen Lapin Kaamaseen. Joillakin osuuksilla se menee aaltomaisesti kapeiden vuorijonojen läpi. Jos joku haluaisi ajaa tämän tien pätkän pohjoiseen, myöhään illalla kohti auringonlaskua, suurin piirtein sallitulla nopeudella, sen vuoristorata-efekti voisi inspiroida tämän tyyppiseen kappaleeseen. Herra Gille soittaa puista laatikkoaan cajonia eri tyyleillä. Vierailevana tähtenä esiintyy neiti Bjørg Ludvigsen Furnes, kuten myös naapurimme ruohonleikkuri (turbo-ahdettu ja herra Reidar Skårin edestakaisin ajama). Kiitokset Christian J. Dopplerille.
   
   
10. Indiánaoabbán sanat ovat Karen Anne Buljon ja melodia neiti Øverlin. Sanoilla halutaan osoittaa kunnioitusta syntyperäisille sisarille Amerikoissa. Alunperin tämä joiku oli omistettu tietylle henkilölle, mutta ko. henkilön taustaa koskevien kiistelyjen jälkeen neiti Øverli päätti kuitenkin Beethovenin hengessä yleistää omistuksensa. Lyömäsoitinryhmä soittaa eri metrisiä syklejä. Ne kohtaavat lopulta, kiitos konkreettisten byrokraattisten etukäteislaskelmien.
    
    
11. Ruovgga Jievja on jäähyväisjoiku. Sen synnytti Ellen Marit Dunfjeld ja se käsittelee jonkin tunnetasolla tärkeän henkilön tai asian jättämisen hankaluutta ja katumusta. Neiti Øverli joikaa, herra Fliflet soittaa sahaa.